lauantai 13. huhtikuuta 2019

Mitä on "välttämätön seuraus"

Olen kirjoittanut näistä ajatuksista aikaisemminkin, mutta nyt sain toivottavasti ilmaistuksi ne ymmärrettävämmin.

Rakastamani Ludwig Wittgenstein sanoi, että looginen välttämättömyys on ainoa välttämättömyys. Miksi näin (Wittgenstein ei juuri harrastanut perusteluja)?
   Jonkin humelaisen koulukunnan mukaan se, että Y on X:n välttämätön seuraus, tarkoittaa vain, että jokaista tapahtumaa tyyppiä X (kuten tulitikun raapaisua oikeassa lämpötilassa jne.) seuraa tapahtuma tyyppiä Y (tulen syttyminen). "Välttämättä seuraaminen" tarkoittaa vain aina-seuraamista. Tämän koulukunnan mukaan meillä ei nimittäin ole havaintoja muunlaisesta välttämättä-seuraamisesta kuin tähän-asti-aina-seuraamisesta (miten olisimme siis voineet muodostaa mielikuvan ja käsitteen muunlaisesta välttämättä-seuraamisesta?).
   Moni meistä ei kuitenkaan nimittäisi aina-seuraamista pakosta-seuraamiseksi. Voidaanhan kysyä (ja kysymystä voidaan pitää ymmärrettävänä):X:ää seuraa aina Y, mutta onko seuraaminen välttämätöntä?
   Mitä sitten voimme tarkoittaa Y:n "välttämättömyydellä" (jos emme tapahtumista aina kun X)? Nyt komppaan Wittgensteinia (jos olen ymmärtänyt hänet oikein): loogisen välttämättömyyden näkeminen on ainoa tapaus, jossa näemme että ja miten X pakottaa Y:n vallitsemaan. (Esimerkkinä: Harri oli Espoossa perjantaina 22:00, jolloin Matti ammuttiin Helsingissä, joten Harri ei ainakaan omin käsin vetänyt liipaisinta.) Tämä on ainoaa pakottamista, josta meillä on kokemuksia. (En tiedä, voiko kaksi eriaikaista tapahtumaa X ja Y olla loogisesti välttämättömässä korrelaatiosuhteessa, mutta ainakin kaksi samanaikaista voi.)
   Looginen välttämättä-seuraaminen on ainoa kokemuksemme välttämättä-seuraamisesta (ellei säännöllistä X:n ja Y:n peräkkäinesiintymistä lasketa) - joten emme voi tarkoittaa "välttämättömyydellä" muuta kuin loogista välttämättömyyttä - tai näin Wittgenstein ilmeisesti katsoi.
   Itse haluaisin huomauttaa: toinen yhteys, jossa näemme että X pakottaa Y:n vallitsemaan, on intuitiivinen X:n ja Y:n välttämättömän yhteyden näkeminen. Voisi sanoa: on olemassa kahta lajia välttämättömyyttä (joista puhuessamme tiedämme mitä tarkoitamme) - looginen ja intuitiivinen välttämättömyys.
   Intuitiivisen välttämättömyyden-näkemisen yhteydessä emme tosin osaa sanoa, miten X pakottaa Y:n esiintymään - "intuitiivinen" näkemyshän tarkoittaa näkemystä, jota emme osaa perustella (näkemystä, joka syntyy emme-tiedä-mistä). Loogisen välttämättömyyden näkeminen on siis edelleen ainoa välttämättömyyden näkemisen tapaus, jossa näemme miten X (mikä X:ssä) pakottaa Y:n vallitsemaan - jossa todella näemme, mitä tarkoitamme välttämättömyydellä. (Rakastamani mutta ei palvomani) Wittgenstein oli siis tavallaan oikeassa.

-Väärässä Wittgenstein oli mielestäni esimerkiksi siinä, että moraalisia oikeellisuuksia ja vääryyksiä ei voi pitää tosiasioina (ks. tekstini "Moraalin ja eläinten oikeuksien yleispätevistä perusteista" tai perusteellinen "Oikean ja väärän tosiasiat").

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti