Maailmankaikkeuden alkuhetken olemassaolo ei edellytä tyhjästä syntymistä (äärilyhyesti)

Yleensä metafysiikassa on ajateltu (mm. Kant), että maailmankaikkeuden historialla on vain kaksi vaihtoehtoa: 1) maailmankaikkeus on ollut olemassa aina = äärettömän määrän hetkiä (mitä on mahdoton kuvitella, ja mikä ei ehkä tarkoita mitään täsmällistä), tai 2) maailmankaikkeudella on määrätty alkuhetki ja se on syntynyt tyhjästä (mikä tuntuu yhtä mahdottomalta).
   Itse väitän, että on olemassa kolmas vaihtoehto. Ensiksi: on mahdollista, että maailmankaikkeus on ollut olemassa "aina" sikäli, että maailmankaikkeuden olemassaolo oli ensimmäinen tilanne - sitä ei ole edeltänyt olemattomuus, se ei ole syntynyt tyhjästä.
   Toiseksi: maailmankaikkeus voi olla aina-jo-valmiiksi olemassa (eli ensimmäinen tilanne), mutta menneisyys, jo-olleiden hetkien jatkumo, syntyy vasta ajan kuluessa. Alussa ei voi olla ollut menneisyyttä. On mahdollista ja välttämätöntä, että on ollut alkuhetki, jonka aikana ei ollut ollut menneisyyttä.
   Siksi: on mahdollista, että 3) maailmankaikkeus ei ole syntynyt tyhjästä vaan ollut ensimmäinen tilanne 4) alussa ei ollut ollut menneisyyttä, vaan on määrätty, yksi ja ainoa alkuhetki eli alkutilanne - maailmankaikkeuden olemassaolotilanne.
   Toisin: on mahdollista, että maailmankaikkeus on ollut "aina" eli ainoana tilanteena koskaan, mutta sitä ei ole ollut ääretöntä määrää hetkiä.

-Puolustan ajatustani menneisyyden äärellisyyden mahdollisuudesta - ja varsinkin välttämättömyydestä! - perusteellisemmin blogitekstissäni "Onko ajalla alkua (tai loppua)", maaliskuu 2018.