Tekstiluettelo löytyy kaksi tekstiä tästä alaspäin.
Panpsykismiä puolustanut Leo Näreaho on joskus pohtinut (mm. esitelmässään Luonnonfilosofian seurassa 2023), voiko olla tietoisuutta ilman minätietoisuutta. Itse vastaan: on ilmeistä, että voi.
Kaikki kokeminen ei ole itsen kokemista. Koemme vain osan kokemastamme itsenämme, muun ulkomaailmana.
Itsenkokemus selvästikin eroaa ulkomaailmankokemuksesta (miksi muuten tarvitsisimme eri sanat "itse" ja "ulkomaailma"?).
En sano, että itsenkokemus eroaa ulkomaailmankokemuksesta "laadullisesti" - itse ja ulkomaailma voivat olla samaa laatua. Voin kokea esimerkiksi vihreän pyörylän yhtä hyvin osana itseäni, mieltäni (itse kuvittelemani vihreän pyörylän tapauksessa) kuin osana ulkomaailmaa (nähdyn vihreän pyörylän tapauksessa). Mutta tarkoitamme "itsellä" ja "ulkomaailmalla" jollakin tavoin erilaisia asioita.
Tarjoan mahdollisuutta: "itseäni" on se, mihin minä* voin vaikuttaa välittömästi pyrkimykselläni ("tahdollani"). Niin kuin jo totesin: itse luomani mielikuva on osa itseäni (=koen sen osaksi itseäni, en ulkomaailmaa). Ja ruumiini on osa itseäni sikäli, että pystyn liikuttelemaan sitä välittömästi pyrkimykselläni.
* En käytä määriteltävää asiaa osana määritelmää, vaan yritän ilmaista asian lyhyesti. Täsmällisemmin muotoillen: "itseä" on jossakin tajunnassa se, mikä syntyy (tai tuntuu syntyvän) välittömästi jostakin tajunnassa olevasta (tiedostetusta) pyrkimyksestä - tai pyrkimys itse.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti