Syy-seuraussuhteen
käsite ja Hume
David Hume
katsoi -- tai niin olen tulkinnut -- että mielikuvamme syy-seurausjatkumosta
(kuten tulitikun raapaisusta ja liekin syttymisestä) on vain mielikuva siitä,
että objektia tai tapahtumaa X aina seuraa objekti tai tapahtuma Y. Hän katsoi
että meillä ei, syy-seuraussuhdetta ajatellessamme, ole mielikuvaa muusta
seuraamisen "välttämättömyydestä" kuin aina-seuraamisesta. Tämä on
mielestäni intuitiivisesti epäuskottavaa.
Näen: X:n ja Y:n toisiaan-seuraamisen
kuvittelu ei vielä ole syy-yhteyden kuvittelua. Voin kuvitella toisiaan
seuraavat X:n ja Y:n kuvitellen, että Y syntyy X:n jälkeen
"itsestään" tai "tyhjästä". Syy-seuraussuhteen käsitteemme
näyttäisi siis olevan enemmän kuin pelkän objektien tai tapahtumien
toisiaan-seuraavuuden käsite.
Toisaalta -- kuten Hume kysyi -- miten
meillä voisi olla muuta "syyn", "seurauksen" tai
"välttämättömyyden" mielikuvaa kuin mielikuva siitä mitä olemme
havainneet: X:n ja Y:n (ainaisesta) toisiaan-seuraamisesta? (Pystymme
havaitsemaan myös loogisia välttämättömyyksiä, mutta niitä emme
tyypillisesti havaitse syy-seurausketjuissa, joissa syy edeltää seurausta.
Käytän Humen esimerkkiä: biljardipallon 1 törmäys palloon 2 sysää pallon 2
liikkeeseen. Tähän ei ole loogista välttämättömyyttä: voidaan
ristiriidattomasti kuvitella, että pallo 2 jää törmäyksessä paikalleen ja
pysäyttää pallon 1 tai saa sen kimpoamaan lähtösuuntaansa.)
Sovitan tämän ristiriidan tai omituisuuden
näin: nähtyäni tarpeeksi monta kertaa Y:n seuraavan (poikkeuksetta) X:ää alan
kokea, että X:stä putkahtaa Y (tulitikun raapaisusta liekki). Y ei tule
vain X:n jälkeen, vaan X:stä.
Alan kokea, että X ja Y eivät vain
irrallisina seuraa toisiaan, vaan että X:llä on se ominaisuus, että siitä (aina)
putkahtaa Y. Tämä on nähdäkseni se "yhdysside", jonka koemme
esiintyvän syyn ja seurauksen välillä -- se, minkä koemme olevan olemassa X:n
ja Y:n toisiaan-seuraavuuden lisäksi.
Näen siis, että syy-seuraussuhteen
(luonnollinen, ei-tieteellinen) käsitteemme on enemmän kuin säännöllisen
seuraavuuden käsite: X:n poikkeuksettoman Y:n-putkauttamisen (Y:hyn-johtamisen)
käsite.
Elizabeth
Anscombe on kuuluisassa virkaanastujaispuheessaan (1971 -- oma lähteeni: Syy,
toim. Gylling, Niiniluoto & Vilkko, Gaudeamus, Helsinki 2007; s. 240--)
arvostellut Humen ajatusta, että emme voi koskaan havaita kausaliteettia
yksittäisessä tapauksessa: "Tämän sanoja ei hyväksyisi mitään
'kausaalisuuden havaitsemiseksi'." Anscombe antaa esimerkkejä
kausaalisista käsitteistä: "raapaista, työntää, kastella, kantaa, syödä,
polttaa, kaataa, välttää, puristaa, nostaa meteli, tehdä paperiveneitä,
satuttaa".
Ymmärrän Anscomben luettelemat kausaaliset
käsitteet esimerkeiksi siitä, että teko (tai tapahtuma) pitää sisällään
aiheutumisen: raapaisu on naarmun tekemistä. Tällöin jo teon
havaitseminen on aiheuttamisen havaitsemista. Itse katson, että raapaisun voi
määritellä myös "kynnen vetämiseksi pitkin esineen pintaa". Jos näin
on, on olemassa erikseen raapaisu (kynnen vetäisy) ja naarmun syntyminen --
raapaisu voidaan kuvitella myös ilman naarmun syntymistä. Vastaavasti (ihmisen)
työntämispyrkimys ja lihassupistus voidaan erottaa "työnnetyn"
esineen liikkumisesta.
Näiden esimerkkien valossa on oikeutettua
sanoa yksittäisissä tapauksissa vain, että X edeltää Y:tä: emme näe
kausaalisuutta yksittäisessä tapauksessa.
Asiaa on kenties syytä tutkia enemmän: onko
raapaisu vetäisy pitkin esineen pintaa vai esineen sisällä lähellä pintaa? Tai:
pystymmekö havaitsemaan yksittäisessä tapauksessa, että tuuli taivuttaa
ruohonkorsia tai että polkupyörä tekee jäljet hiekkaan? Tuuli eli ilman liike
on kuviteltavissa myös ilman ruohonkorsien taipumista; pyörän kulku
hiekkamaalla on kuviteltavissa ilman jäljen syntyä. Kokemus opettaa kuitenkin,
että aineen muutoksia ei juuri tapahdu itsestään. Siksi on luontevaa ajatella,
että tuuli joka koskettaa ruohonkorsia taivuttaa ruohikkoa, ja että
pyöränrenkaat, jotka koskettavat hiekkaa, synnyttävät jäljet hiekkaan.
Selvempää on, että emme yksittäisessä tapauksessa voi nähdä oman
määritelmäni mukaista aiheuttamista: X:n poikkeuksetonta Y:n-putkauttamista
(Y:hyn-johtamista).
Yhteydenotot
044-282 2525 (sms:t) -- en osaa avata kommenttilaatikkoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti