Lyhyin mahdollinen (?) moraalin perusteltavuuden puolustus

Yleensä tarkoitamme uskoakseni moraalisesti "väärällä", "oikealla" ja "vaadittavalla" jotakin objektiivista (ei-kokemusluonteista) pyrkimystä, toivomusta tai odotusta, että asiat olisivat tietyllä tavalla (tiettyjä tekoja vältettäisiin ja toisiin pyrittäisiin). Emme pysty ainakaan havaitsemaan tällaisia ei-kokemusluonteisia pyrkimyksiä, toivomuksia tai odotuksia. Meillä ei siis liene perustetta olettaa, että olisi olemassa väärää/oikeaa/vaadittavaa tavallisesti tarkoittamassamme mielessä.
   Tästä huolimatta on usein tärkeää, että asiat ovat tietyllä tavalla ja että toimitaan tietyllä tavalla. Tarkoitan: on olemassa (toisinaan pakottavaa) tärkeyttä, että asiat olisivat tietyllä tavalla. Tuntevat olennothan kokevat toisinaan pakottavan tärkeäksi - haluavat pakottavasti - että asiat olisivat tietyllä tavalla.
   On siis tärkeää pyrkiä siihen, että asiat olisivat niin kuin tuntevat olennot haluavat niiden olevan.
Usein käy toki niin, että yksi olento haluaa tietyn tilanteen vallitsevan ja toinen ei-vallitsevan. Miten on siis ratkaistava, mitä on tehtävä?
   Vastaan: jos se, mitä halutaan, on tärkeää, niin se, mitä halutaan pakottavimmin, on pakottavimman tärkeää. Pakottavimman tärkeää on pyrkiä siihen, että pakottavimmat halut tyydyttyisivät.
   Yksi pakottavimmista haluista lienee kokijan halu siihen, että hänen/sen kokema äärimmäinen kärsimys lakkaisi. Yksi tärkeimmistä velvollisuuksistamme on siis äärimmäisen kärsimyksen vähentäminen (ja tuottamatta jättäminen) - ja muu pakottavimpien halujen tyydyttäminen (tai sammuttaminen).
   Tärkeys, jota maailmassa esiintyy, ei toki ole objektiivista = ei-kokemusluonteista (eikä siis moraalista?). Mutta olisiko ei-kokemusluonteiseen ikään-kuin-kärsimykseen liittyvän ikään-kuin-lakkaamishalun tyydyttyminen todella tärkeämpää kuin koetun sietämättömän kärsimyksen lakkaaminen?

-Samantapaista ajatusta olen puolustanut perusteellisemmin tekstissä "Moraalin ja eläinten oikeuksien yleispätevistä perusteista" (helmi 2019) sekä (paljon perusteellisemmassa) tekstissä "Oikean ja väärän tosiasiat" (marras 2015). Näissä teksteissä puhun siitä, onko olemassa yleispätevästi totta (=moraalista) ei-saamista-olla tai pitämistä-olla.