Tekstiluettelo lokakuuhun 2025

  Halutun tekstin saa esiin klikkaamalla postausajankohtaa ajankohtaluettelosta sivun oikeassa reunassa blogin alussa (yläpäässä).

-Tekstien uudemmat vastaavanpituiset versiot ovat yleensä ajatussisällöltään parempia kuin vanhemmat, mutta vanhemmissakin on näkökohtia, jotka uudemmista puuttuvat.

-Jos pidätte tekstejäni hyvinä, pyydän että suosittelisitte blogiani tuttavillennekin - ehkä niillekin, jotka eivät vielä tiedä olevansa kiinnostuneita filosofiasta.

-Minulla on toinenkin blogintapainen (olemassamielessa.blogspot.com), jossa on muutama mieltä käsittelevä teksti (ei filosofiaa, lähinnä introspektiota) - mm. kärsimyksen synnystä (lyhyesti) sekä henkisten lahjojen ja aistimistavan yhteydestä.

Loka 2025: Voivatko aistimuslaadut syntyä laaduttomasta aineesta? (emergenssistä - moneskolie versio)

Syys 2025: Eläimillekin kuuluu oikeuksia - äärilyhyesti

Elo 2025: Aivotapahtuma ja värinkokemus empiirisesti sama? (Jaegwon Kimin filosofiasta)

Tammi 2025: Miksi muutoksia maailmassa?

4. marras 2024: Strawsonilaista panpsykismiä (mikromieliä) vastaan

24. loka 2024: The facts of right and wrong III (shortish version)

26. 9. 2024: Mitä tarkoittaa "pitää tehdä"?

2. heinä 2024: Parasta suurin mahdollinen mielihyvä suurimmalle mahdolliselle joukolle?

4. kesä 2024: Panpsykismin (tai "panpsykismin") pieni puolustus

Huhti 2024: Voivatko aistimuslaadut syntyä laaduttomasta aineesta (emergenssistä)

Maalis 2024: Hajahuomioita lauseiden ja käsitysten totuude(llisuude)sta

3. joulu 2023: Tyhjä tila mahdollinen?

1. joulu 2023: Alkuräjähdys ei edellytä tyhjästä syntymistä

18. loka 2023: Leibnizin monadologian perusteluista (pari näkökohtaa)

Elo 2023: Mitä on sairaus (tai terveys)?

28. heinä 2023: Huomautus avaruuden äärellisyyden mahdollisuudesta II

19. heinä 2023: Voiko A tuntea B:n kivut? (kommentteja Wittgensteinin ajatuksiin)

12. touko 2023: Moraalin ja eläinten oikeuksien yl-pät perusteista. Väitän että tietyt moraalikäsitykset ovat tosiasioita ja ne voidaan perustella loppuun asti tosiasioilla - lähes kaikkien myöntämillä asioilla (jollakin olemassaolevalla). PIDETTY ESITELMÄNÄ Luonnonfilosofian seurassa 2.4.2024 (toisella otsikolla). SUOSITUS: sai innostuneen vastaanoton.

15. huhti 2023: Voivatko aistimuslaadut syntyä emergenssin kautta III

9. helmi 2023: Onko eläimillä käsitteitä?

8. helmi 2023: Tietoisuus ilman minätietoisuutta mahdollinen?

Joulu 2022: Onko multiversumin mahdollisuus uskottava?

Marras 2022: Alkuräjähdys ei edellytä tyhjästä syntymistä - viimeinen (?) selvennysyritys

8. heinä 2022: Ihmisyys arvokkaampaa kuin onnellisuus?

5. heinä 2022: Mielen synty mielettömyydestä, aistimuslaadun laaduttomuudesta? (emergenssistä)

Kesä 2022: Kokemusten ja aivotilojen samuudesta II (Jaegwon Kim ja empiirisesti sama)

Huhti 2022: Mieli ilman ainetta (aivoja) sittenkin mahdollinen?

15. maalis 2022: Inhimillisen energian "purkamisen" ja "suuntaamisen" mahdottomuudesta III

28. tammi 2022: Mihin perustan ajatukseni

7. tammi 2022: Maailmankaikkeuden menneisyyden äärellisyys ei edellytä tyhjästä syntymistä - alustus

25. marras 2021: Miksi jotakin eikä ei-mitään?

5. marras 2021: Lyhyesti eternalismia (ajan harhaluonnetta) vastaan 

Touko 2021: Huomautus avaruuden äärellisyyden mahdollisuudesta

Huhti 2021: Mitä tarkoittaa "oikea" ja "väärä" tai "moraalikäsitys" (teksti 90-luvulta)

Helmi 2021: Onko ajalla alkua - ymmärrettävöittämisyritys

Marras 2020: Aine koostuu välttämättä laaduista (kvalioista)

Loka 2020: Kokemusten ja aivotilojen "samuudesta"

Heinä 2020: Mielikuvan ja todellisuudenkokemuksen (aistimuksen tai uskomuksen) erosta II

Kesä 2020: Näkökentän väitetystä "oikeinpäin kääntämisestä" (tai sen tarpeellisuudesta)

Helmi 2020: Maailmankaikkeuden alkuhetken olemassaolo ei edellytä tyhjästä syntymistä (äärilyhyesti)

28. syys 2019: Aine ja aika jaettavissa loputtomasti? (Zenonin kilpajuoksuparadoksista II)

16. syys 2019: Lyhyin mahdollinen moraalin perusteltavuuden puolustus

Kesä 2019: Moraaliväittämien totuuden ja virheellisyyden ehdoista

29. huhti 2019: Ovatko moraaliväittämät tunteenilmauksia? (SUOSITUS: puolisoni mukaan paras lyhyehköistä teksteistäni)

13. huhti 2019: Mitä on "välttämätön seuraus"?

Maalis 2019: Pari huomautusta ajan harhaluonnetta vastaan

Helmi 2019: Moraalin ja eläinten oikeuksien yleispätevistä perusteista (JULKAISTU Humanisti-lehdessä). Pääpointti: väääryyden ja vaadittavuuden voi perustella tosiasioilla - ei vain omalla valmiilla käsityksellä, että jokin on väärin/vaadittavaa - tai omalla toiveella, että jotakin tehdään/ei tehdä.

Heinä 2018: Toimintaenergian "purkamisen" ja "suuntaamisen" mahdottomuudesta

Maalis 2018: Onko ajalla alkua (tai loppua). SUOSITUS: tätä on sanottu "ajatuksia möyhiväksi tekstiksi".

Elo 2017: Hajahuomioita syyn ja seurauksen käsitteistä

Helmi 2017: Muistiinpanoja elämän tarkoituksesta

Elo 2016: Facts of right and wrong II

Heinä 2016: The facts of right and wrong

Maalis 2016: Lyhyt ehdotus todellisuudeksi (aineesta)

Marras 2015: Oikean ja väärän tosiasiat. Perusteluja Humen giljotiinia vastaan = väitän että jostakin, mikä on, voi päätellä, mitä pitää (tai ei saa) tehdä.

Loka 2015: Energian purkamisen mahdottomuudesta (psyykkisen energian)

Touko 2015: Zenonin paradoksi (aineen loputtomasta jaettavuudesta)

Helmi 2015: Mitä on terveys (sairaus)?

Tammi 2015: Mi(s)tä kauneus?

Joulu 2014: Aistimuksen ja mielikuvan sekä uskomuksen ja mielikuvan ero

Marras 2014: "Ylhäällä" ja "alhaalla"

Syys 2014: Syyn käsite ja Hume

16. touko 2014: Suuttumuksen hallinta (käytännön neuvoja)

13. touko 2014: Aineen olemus (ehdotus todellisuudeksi)

Syys 2013: Maailmankaikkeuden alkuhetken olemassaolo ei edellytä tyhjästä syntymistä

Marras 2012: Joukko yhtä suuri kuin osajoukkonsa?

Kesä 2012: Oikean ja väärän tosiasiat. Humen giljotiinia vastaan = väitän että jostakin, mikä on, voi päätellä, mitä pitää (tai ei saa) tehdä.

Marras 2011: Ilmeisen välttämättömyyden määritelmä

31. loka 2011: Metafyysinen välttämättömyys

Heinä 2011: Humen giljotiini =?

Kesä 2011: Ovatko pragmatistit oikeassa? (olen ehkä ymmärtänyt pragmatistisen totuuskäsityksen liian ehdottomasti)

Kesä 2010: Halujen "kohdistumisesta" ja pientä spekulointia halujen synnystä

Maalis 2010: Tärkeintä on tärkeimmäksi koettu (eläinten oikeuksien perusteista)

Joulu 2009: Kivun ja kärsimyksen syy (hiukan lyhennetty versio). Lyhin versio löytyy toisesta blogistani: olemassamielessa.blogspot.com).

Loka 2009: Kävely: (sittenkin) tietoista toimintaa

30. heinä 2009: Kivun ja kärsimyksen syy (täyspitkä)

30. heinä 2009: "Elämän" merkityksestä

15. heinä 2009: Fyysisen kivun henkisiä hallintakeinoja (mielenhallintaa, ei filosofiaa).

Voiko aistimuslaatu syntyä laaduttomasta aineesta (emergenssistä - moneskolie versio)

Useimmat (filosofit ja ei) näyttäisivät uskovan, että aineen elementeillä (atomeilla, kvarkeilla, aalloilla...) ei ole laatua, kuten punainen tai vihreä, makea tai hapan - vaan että kokemuslaatuja* syntyy vain aivoissa tai hermostoissa. Tätä sanotaan laatujen emergenssiksi laaduttomasta. (Mm. Kari Enqvist on esittänyt, että aine aivojen ulkopuolella on "vain ykkösiä ja nollia".)

Emergenssillä tarkoitetaan sitä, että 1) jollakin kokonaisuudella on ominaisuus jota osasilla ei ole 2) "uusi" ominaisuus (tässä: laatu) ei ole vain osien summa 3) "uusi" ominaisuus ei synny niin, että kokonaisuus putkauttaisi sisältään uuden ominaisuuden/olion (punaisen pisteen tms.) - vaan laatu jollakin tavalla muodostuu osasten kokonaisuudesta - ainakin minun sanatajuni mukaan. (Siitä, että jokin kokonaisuus "putkauttaisi sisältään" jonkin laatupisteen, seuraisi ainakin, että laatupiste pysyy olemassa, vaikka kokonaisuus (jokin aivosähkötoiminto?) lakkaisi olemasta.)

-Huomautan, että tässä tekstissä en puhu muista emergenssin tapauksista kuin laatujen emergentistä synnystä.

Onko siis mahdollista, että jokin laatuelementti muodostuu laaduttomista ja tyhjistä pisteistä?

Ilmeistä on ainakin, että emme näe esimerkiksi punaisen pisteen tai läiskän muodostuvan laaduttomista ja tyhjistä pisteistä. Sillä, että jokin läiskä muodostuu pisteistä, voidaan tarkoittaa sitä, että näemme läiskän ja sen sisältämät pisteet. (Muodostumisen käsite on epäilemättä syntynyt kokemuksistamme.) Tai voimme tarkoittaa jotakin samanlaista, mutta ei kenenkään/minkään kokemaa.

Olisiko mahdollista, että punainen piste muodostuu tiedostamattomista laaduttomista ja tyhjistä pisteistä? (Ehkä koetuista, mutta ei tiedostetuista. Jonkin tiedostaminen tai siihen keskittyminen edellyttää nähdäkseni ainakin koettua aikajatkumoa.)

On mahdotonta kuvitella jotakin laadutonta. Siksi - jotta asia olisi kuviteltavissa - puhun siitä, voisiko punainen teoriassa muodostua mustista ja valkoisista osista.

Se, että jokin laatu (P) muodostuisi toisenlaatuisista (M ja V) osista, merkitsisi ainakin, että on olemassa sekä P että M ja V pisteitä tms.

Ensiksi voitaisiin kuvitella, että on olemassa vierekkäisiä mustia ja valkoisia pisteitä. Mutta jos joku näkee musta-valkoisen läiskän, eikö ole teoriassakin mahdotonta, että hän näkee saman läiskän punaisena?

Entä jos joku näkisi ajallisesti peräkkäisiä mustia ja valkoisia pisteitä, ja niistä muodostuisi punaisen kokemus? Kuviteltakoon, että kokija tiedostaa vain punaisen pisteen (kuten todellisuudessakin tiedostamme). Jos näin on, onko oikeutettua sanoa, että ko. punainen piste muodostuu mustasta ja valkoisesta? Jos näitä ei tiedosteta, millä tavalla ne ovat osa punaista? Jos osasia ei koeta, eikö tällöin ole kysymys siitä, että tiedostamaton jokin putkauttaa sisuksistaan punaisen (mikäli tämä on sen uskottavampaa)?

Voimme ehkä nähdä, että violetti pinta tai piste muodostuu sinisestä ja punaisesta. (Toisaalta: näemmekö tämän ennen kuin meillä on kokemuksia värien sekoittamisesta?) Mutta miten kaikkitietävä olentokaan voisi nähdä (tai tietää**), että jokin väripinta muodostuu laaduttomista pisteistä? Eikö ole ilmeistä, että laadutonta ja tyhjää sekoittamalla ei synny punaista? Että punainen ei ole jotakin laaduttoman ja tyhjän väliltä?

Sitäpaitsi: entä ajatus aineesta laaduttomina "ykkösinä ja nollina" (jonakin ja tyhjänä)? Jos elementillä ei ole laatua, miten se eroaa tyhjästä? Osittain näistä syistä uskon, että kaikki aine-elementitkin ovat laatuelementtejä. Yksityiskohtaisemmin puolustan kantaa aineen välttämättömästä laatumaisuudesta tekstissäni "Lyhyt ehdotus todellisuudeksi", maaliskuu 2016.

* Koettuja tai ei-koettuja laatuja, mutta olemassaolevia.

** Vaikka emme edes ottaisi huomioon, että laadutonta on mahdotonta nähdä. (Voisiko jokin jumala tiedostaa laaduttoman aineen liikkeen?)

 

Eläimillekin kuuluu oikeuksia - äärilyhyesti

Katson että on todistettavissa, että ei-inhimillisilläkin eläimillä on (ainakin enimmäkseen) oikeus onnellisuuteen ja vapauteen. Pohjimmainen perusteluni on, että jos jokin eläin haluaa jotakin asiaa, eli kokee tärkeäksi ko. asian toteutumisen, niin on olemassa sen toteutumisen tärkeys. 

Siis: jos eläin kokee jotakin tärkeänä, kaikkien on myönnettävä, että ko. tärkeys on olemassa. Tässä mielessä haluttujen asioiden toteutumistärkeydet ovat yleispäteviä tosiasioita. Toisinaan eläimillä ilmeisesti on pakottavia haluja, eli (niiden mielissä) on olemassa pakottavia tärkeyksiä.

Edelleen: mitä pakottavampi halu, sen painavampi tärkeys. (Väitän, että yksi ylittämättömän pakottavista haluista on yksilön halu oman sietämättömän kärsimyksensä lakkaamiseen.)

Ja eläinten kokemista tärkeyksistä on johdettavissa ihmisen velvollisuuksia niitä kohtaan (halujen pitää tyydyttyä - varsinkin pakottavimpien halujen - moraalitoimijoiden ansiosta ellei ilman).

Perusteellisemmin (noin kymmenen liuskan voimin) puolustan näitä näkemyksiä blogitekstissäni "Moraalin ja eläinten oikeuksien yl-pät perusteista", toukokuu 2023. 

Aivotapahtuma ja värinkokemus "empiirisesti sama"? (Jaegwon Kimin filosofiasta) II

 Tekstiluettelo löytyy kaksi tekstiä tästä alaspäin.

Lähes kaikki materialistit ja fysikalistitkin (mitä en itse ole!) myöntävät, että tietty aivosähkötapahtuma ja punaisen värin kokemus eivät ole loogisesti sama asia.

Loogista samuutta on esimerkiksi se, että "poikamiehellä" ja "naimattomalla miehellä" tarkoitetaan samaa asiaa. "Punaisella" ja "aivosähkötapahtumalla A" ei selvästikään tarkoiteta samanlaista asiaa. Siis: jokin tunnistetaan punaiseksi eri piirteiden perusteella kuin aivosähkötapahtumaksi A. Siksi: siitä, että aivosähkötapahtuman A esiintyessä esiintyy aina punaisen värin kokemus, ei voida selittää loogisella samuudella.

Filosofi Jaegwon Kim on 1970-luvulla (Materialism and the Mind-Body Problem, toim. David Rosenthal) esittänyt, että jokin värinkokemus ja jokin aivosähkötapahtuma voisivat kuitenkin olla empiirisesti sama asia (=kokemus voisi osoittaa ne samaksi asiaksi).

Esimerkkinä empiirisestä samuudesta Kim antaa mm. tämän: "Taivaan väri on (sama kuin) sininen." Sanoisin, että lause tarkoittaa suunnilleen tätä: kun katsomme ulkoilmassa, päiväsaikaan, pilvettömällä säällä ylöspäin, näemme sinistä.

Tai: sinisellä on se ominaisuus, että se esiintyy taivaalla. Sinisellä on tietty, nimetty suhde taivaaseen. (Tietty, nimetty suhde johonkin, mikä olisi olemassa ilman sinistäkin.)

Samaan olioon voi kuulua sen (jonkinvärinen?) piste-/läiskä-/kappaleluonne ja sen suhde johonkin (kuten taivaalla-esiintyvyys). Mutta jos on kaksi pistettä, läiskää tai kappaletta, ne vaikuttavat ilmeisellä tavalla kahdelta eri oliolta (asialta). (Viittaako "aivosähkötapahtuma" pistemuodostelmaan tms., vai suhteeseen - pisteiden tms. keskinäisiin suhteisiin? Teksteissäni "Lyhyt ehdotus todellisuudeksi"/"Aineen olemus" puolustan kantaa, että mitään - (sähkö)energiaakaan - ei voi olla ilman olioita, eikä ilman laatujakaan.)

Taivaan väri ja sininen voivat kokemusperäisesti osoittautua samaksi, koska taivaalle (ylöspäin jne.) katsoessamme näemme sinistä - koska näkyvällä sinisellä on tietty suhde näkyvään taivaaseen. Voisivatko punaisenkokemus ja (materialistien olemassaolevaksi uskoma) ei-kokemusluonteinen aivosähkötapahtuma A olla tässä mielessä samaksi havaittava asia? Voisiko olla näin: kun katsomme aivosähkötapahtumaa A, näemme punaista?

Ilmeisestikään ei. Emme voi katsoa aivosähkötapahtumaa sellaisena kuin se itsessään* on - elementtejä, joista aivosähkötapahtuma ja punaisenkokemus koostuu (mikäli materialismi on oikea kanta ja aine-elementit laaduttomia**) ja huomata, että ne koostuvat laaduttomista aine-elementeistä, energiasta tms. (Ja jos näkisimme sekä punaisen laadun että laaduttomat aine-elementit, eivätkö ne näyttäisi meistä kahdelta eri oliolta tai oliokasautumalta?) Emme taatusti näe punaisen osasia.

Laaduton aivosähkötapahtuma ja aistimus eivät voi ainakaan osoittautua samaksi (olla empiirisesti sama). Tai: enintään voitaisiin pitää niiden samuuden osoituksena sitä, että 1) tietyn aivosähkötapahtuman esiintyessä aina esiintyy tietty aistimuslaatu 2) uskomme maailmankaikkeuden aineen ja energian (ja kaiken) vakiosummaan - uskomme, että uutta ainetta/energiaa/olemassaolevaa ei koskaan synny (näennäisesti uuden - aistimuslaadunkokemuksen - täytyy muodostua vanhasta - aivojen aineesta tms.) 3) uskomme, että yksittäiset aine-elementit ovat laaduttomia.

Entä voisivatko aistimuslaatu ja aivosähkötapahtuma olla sama asia? Voisiko punainen olla aivosähkötapahtuman A väri? 

Materialismin mukaan aine-elementeillä ei ole mentaalisia ominaisuuksia, kuten väriä. Jotkut materialistit pitävät kuitenkin mahdollisena/totena, että kompleksisista ainemuodostelmista, kuten aivosähkötapahtumista, muodostuu aistimuslaadunkokemuksia. Tätä sanotaan emergentiksi materialismiksi, ja sitä olen vastustanut emergenssiä käsittelevissä teksteissäni (myös Lyhyt ehdotus todellisuudeksi/Aineen olemus-teksteissä, joissa puolustan panpsykismiä).

* Aine itsessään = jokin aistimustemme ja tajuntojemme ulkopuolinen, joka aiheuttaa meissä aistimuksia "ainekappaleista" yms. Toisinaan aiheuttaminen voi olla välillistä - aine-elementit vaikuttavat toisiinsa ennen kuin ne vaikuttavat ihmisten tai muiden eläinten aistimuksiin.

** Panpsykismin tai neutraalin monismin mukaan aivoelementit (-solut tms.) tai aivosähkötapahtumat sinänsä ovat jonkinvärisiä tai muuten aistimuslaatuisia - sen lisäksi että niillä on fysikaalisia vaikutuksia - eli ne ovat yhtä lailla mieltä kuin ainetta. Tarkoitan: Näiden kantojen mukaan kaikki aine koostuu aistimuslaaduista tai muista kokemuksista (ihmisten tai muiden eläinten tai atomien*** tajunnoissa/mielissä) - mutta nämä laadut ovat myös ainetta = niillä on aineellisia vaikutuksia - ne aiheuttavat vaihtuvia, tietoisia aistimuksia ihmisissä tai muissa eläimissä, enemmän tai vähemmän välittömästi (ks. ed. viite). -Lyhyenä puolustuksena tälle kannalle: emme pysty havaitsemaan ainetta sinänsä (aistimustemme aiheuttajia), joten emme tiedä että se on ei-kokemusluonteista, ei-ilmenevää.

*** Tai muiden aine-elementtien tai koko maailmankaikkeuden.

Miksi muutoksia maailmassa?

Tekstiluettelo löytyy heti tämän tekstin alapuolelta.

Vaikein metafyysinen kysymys, jota olen pohtinut, on se, miksi maailmankaikkeudessa tapahtuu muutoksia (aineessa tapahtuu liikettä, tajunnoissamme kokemusten muutoksia). Eikö olisi loogisesti täysin mahdollista (ristiriidatonta), että kaikki pysyisi samanlaisena?

Yksi ratkaisu, jota voisi ajatella, on se, että kaikki pysyy mahdollisimman samanlaisena. Voisiko olla niin, että (jos lähdetään siitä, että kaikki olemassaoleva on joukko kokemuksia - panpsykistinen* kanta) esimerkiksi näköaistimuspisteiden vierekkäisyyden kokemus edellyttää liikettä? Siis: että kaiken mahdollisimman samanlaisena pysyminen - pisteiden vierekkäisyyden säilyminen - edellyttää liikettä (muutoksia)?

* Panpsykismillä tarkoitetaan kantaa, jonka mukaan on olemassa jotakin ihmisten ja muiden eläinten tajunnansisältöjen ulkopuolista - ainetta (jotakin mikä aiheuttaa meissä aistimuksia?), mutta kyseinen ainekin koostuu (aistimustemme kaltaisista?) kokemuksista - meidän tajuntojemme ulkopuolisista siis.